Paluumatkalla Sallan kansallispuistosta pysähdyimme Kiutakönkäällä, joka on yksi Kuusamossa sijaitsevan Oulangan kansallispuiston päänähtävyyksistä.
Kiutakönkään polku on osa 82 km pitkää Karhunkierrosta. Lähtöpaikkana on Oulangan luontokeskus.
Matkaa Kiutakönkään polulla kertyi 3 km ja askelia 4501.
Näkymä Oulankajoelle Kiutakönkäälle johtavan polun varrelta.
Kiutakönkään ylintä osaa. Taru aikaisemmin paikalla käyneenä varoitteli aiheellisesti heti polun alussa, että kosken rannalla pitää kävellä varovaisesti.
Kiutakönkään keskiosaa.
Komeimmillaan Kiutaköngäs on varmaankin huhti-toukokuussa sulamisvesien aikaan, mutta ihan näyttävä se oli nyt syyskuussakin.
Tiettävästi kosken on laskenut vain muutama henkilö. Eipä kyllä yhtään tekisi mieli mennä tuonne laskemaan!
Kiutakönkään yläpuolelta saisi komeaa dronekuvaa, mutta jätin dronen autoon lentokieltoalueen vuoksi. Lentokiellon syynä on rajavyöhyke, täältähän on linnuntietä vain noin 12 km Venäjän rajalle.
Komeita tiilenpunaisia dolomiittikallioita.
Kiutakönkään loppuosa. 325 metriä pitkä Kiutaköngäs koostuu koskien sarjasta. Pudotusta kertyy yhteensä 14 metriä, korkein porras on 4 metriä (lähde: Suomen vesiputoukset).
Infotaulun mukaan Kiutakönkään punaisena hehkuvaa dolomiittikalliota on ihmetelty kivikaudelta eli vuodesta 6000 eaa lähtien, todisteena tästä ovat alueelta löydetyt kivikautiset asuinpaikat.
Matkalijoita Oulangalla on liikkunut 1900-luvun alusta lähtien, ja Oulangan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956.
Taukopaikkaa kohti noustessamme alkoi aurinko paistamaan.
Maija ja Taru Kiutakönkään taukokatoksen luona kahvilla.
Kuusamosta Himangalle
Lähdimme ajelemaan Kuusamosta kohti Himankaa, ja jonkin ajan kuluttua kohtasimme päättömät porot.
Lisää samasta aiheesta
Kiutaköngäs toden totta on hieno paikka. Tietysti keväällä on Kiutaköngäs on vuolaimmillaan, mutta itse asiassa tykkään siitä eniten nimenomaan syksyllä, koska taustalla olevat puut ovat värjäytyneet nätin väriseksi.