Koivusaaren ja Ounasvaaran luontopolut, Ounasvaaran näkötorni

Kävin syyskuun ensimmäisellä viikolla patikoimassa Rovaniemellä Koivusaaren ja Ounasvaaran luontopolut.

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolulle saapuva voi jättää auton Ounaspaviljongin luona olevalle isolle pysäköintialueelle.

Ounaspaviljongin luona on venesatama, katettu katsomo ja kelluva näyttämö (Ounaspaviljonki stage).

Koivusaaren 2,5 km pitkän luontopolku on yleensä käytettävissä kesäkuusta lokakuuhun. Joka kevät Ounasjoen tulva peittää Koivusaaren luontopolkuineen.

Vastarannalla näkyy Kesätekemisen keskus Roiske. Kyseessä on kelluva vesipuisto ja vesivälinevuokraamo.

Koivusaaren lintutorni.

Näkymä Koivusaaren lintutornista.

Paluumatkalla törmäsin lampaisiin, jotka toimivat kesäisin Koivusaaren niitynhoitajina.

Lampaat kulkivat edelläni pitkospuita pitkin satoja metrejä.

Koivusaaren luontopolun varrella on myös yllättävä rautatiemuistomerkki. Saaren läpi kulki vuonna 1946 3,6 km pitkä tilapäinen rautatie Rovaniemen keskustasta Saarenkylään. Taustalla oli siltojen tuhoutuminen Lapin sodassa.

Ounasvaaran luontopolku

Ounasvaaran luontopolku ja talvikävelyreitti alkavat samasta paikasta. Talvikävelyreitin voi toki kävellä kesälläkin. Alkupisteen luona Hiihtomajantien varrella on kohtalaisen kokoinen ilmainen pysäköintialue.

Ounasvaaran luontopolku on 5 km pituinen, mutta käytännössä minulle kertyi matkaa 6 km. Parissa kohdassa harhauduin hieman reitiltä, mutta huomasin reittimerkkien loppumisen ja palasin takaisin reitille.

Kelon luona oli erittäin jyrkkä reitin kääntöpaikka. Reitin jatkumissuunta on merkitty erittäin epäselvästi: katso keltainen nuoli sinisen reittimerkin yläpuolella yllä olevassa kuvassa.

Pidin yhden kahvitauoista tällä laavulla.

Luontopolulla oli paljon infotauluja, ja luinkin monia niistä kun tällä kertaa en kuunnellut äänikirjaa.

Sain tietää esimerkiksi, että Suomi on maailman soisin maa, Suomen kokonaispinta-alasta on soita 20 % ja maa-alasta 28 %. Ja männyt elävät Etelä-Suomessa yleisesti 200-250-vuotiaiksi, mutta 500-600 vuottakin on mahdollista. Lapissa on tavattu jopa 600-700-vuotiaita mäntyjä.

Näkymiä kohti pohjoista Kemijoelle ja Saarenkylän kaupunginosaan.

Kemijoki ja Saarenkylä, taaenpana Syväsenvaara.

Ounasvaaran näkötorni

Luontopolun jälkeen ajoin auton parkkiin Royal Reindeer -ravintolan luokse, ja kävelin kilometrin matkan Ounasvaaran näköalatornille.

Google-kartalle Royal Reindeerin lähelle on merkitty myös ”Ounasvaaran näköalapaikka”, mutta sieltä ei näe mitään, koska näköalatorni puuttuu.

Ounasvaaran näköalatorni. Näkötornin luona on kaksi nuotiopaikalla varustettua laavua, mutta en ottanut niistä kuvia, koska niillä oli ihmisiä.

Näkymä näkötornista kohti Rovaniemen keskustaa. Kemijoen rantaan on näkötornilta matkaa 1 km linnuntietä.

Kännykän 10-kertaisella zoomilla näkötornista otettu kuva kohti Rovaniemen ydinkeskustaa. Jätkänkynttilä-sillan takana näkyy teksti ”Rinne”, joka tarkoittaa Rinteenkulman kauppakeskusta Poromiehentien ja Koskikadun risteyksessä.

Kuva kohti Vanhaasiltaa ja Rovaniemen luterilaista kirkkoa, jossa kävin Rovaniemi-viikon Iskelmämessussa.

Sunnuntai-iltana ennen auringonlaskua kävin lennättämässä dronea näkötornilta keskustaan päin ja tässä on tulos. Tällä kertaa pysäköin auton hieman lähemmäksi Santasportin eli Lapin urheiluopiston luokse.