Pääsin laivasta maanantaina klo 16.38. Navigaattori yllätti reitinvalinnalla heti Tallinnassa. E67 on selkeästi merkitty tienviittoihin, mutta molemmat navigaattorit halusivat välttämättä ajaa ydinkeskustan läpi. Tässä oli, kuten muulloinkin ellen toisin mainitse, käytössä nopein reitti -vaihtoehto. Toisaalta TomTom kierrätti myöhemmin nopeavauhtisen oloista reittiä ennen kuin yhtyi viralliseen Via Baltica E67 -reittiin.
Noin 50 km ennen Riikaa Saulkrastin kohdalla TomTom petti eikä tuntenut uudehkoa ohitustietä ollenkaan, vaan näytti siltä kuin olisin ajanut parikymmentä km metsässä/pellolla. Käytössäni on TomTomissa ns. uusimman kartan takuu perusteella uusin karttaversio. Kuitenkin Navigonin ohjelmisto kännykässä osasi tuon tien. TomTomhan käyttää TeleAtlaksen kartta-aineitoja aineistoja ja Navigon Navteqin. Pian tämän jälkeen GPS-mokkulan laturiplugi hajosi, joten Navigon-vertailut jäivät.
Puolassa kiinnitin huomiota siihen, että monissa risteyksissä TomTom pysyi vaiti kun olisin odottanut ohjeita. Näyttö kuitenkin oli paremmin ajan tasalla vaitoloristeyksissä ja näytti oikein.
Tiistai-aamulla tutkimani sääennusteet Kroatiaan ja Unkariin näyttivät niin sateisilta, että rannalle ei kannata suunnata. Tämän takia päädyin suuntaamaan Puolan Lublinista kohti Moldovan Chisinauta.
Ajattelin, että rajanylitys Ukrainaan sujuisi suhteellisen nopeasti arkipäivänä keskellä yötä. Olin kyllä erittäin väärässä eli kello on tätä kirjoittaessani kolme yöllä (ke 21.5) ja olen jonottanut kolme tuntia. Eiköhän tässä vielä ainakin tunti mene. Selvää on, etten ainakaan tätä rajanylityspaikkaa (Lublin – Lviv) tule enää käyttämään. Yritän palata vaikka Unkarin vastaisen rajan kautta tai sitten poistun Moldovasta Ukrainan sijaan Romanian kautta.
