Vattajanniemi ja Ohtakari

Kävin heinäkuun toisena sunnuntaina 2024 Lohtajalla Lahdenkroopin uimarannalla Vattajanniemellä ja Ohtakarissa.

Vattajanniemi ja Lahdenkroopin uimaranta

Nämä kaksi kuvaa on otettu Vattajaniemen Lahdenkroopin uimarannan näkötornista, joka on myös Puolustusvoimien tarkkailutorni. Näkötorni sijaitsee 250 metrin luona rannasta, ja tornin luona on parkkipaikkoja.

Vattajanniemi sijaitsee Lohtajalla, joka nykyään kuuluu Kokkolaan. Lahdenkroopin uimarannalle on Lohtajan keskustasta matkaa 7 km, Himangalta 18 km ja Kokkolasta 40 km.

Vattajanniemessä on yhtenäistä hiekkarantaa peräti 15 km verran kun laguunit lasketaan mukaan. Vattajanniemen pohjoiskärjessä on Ohtakarin uimaranta, eteläosassa Lahdenkroopin ja Hakuntin uimarannat.

Vattajanniemen dyynit eivät ole yhtä kuuluisat kuin sukulaisensa Kalajoen Hiekkasärkät ja Porin Yyteri.

Suurin osa Vattajanniemestä on Puolustusvoimain käytössä olevaa ampuma- ja harjoittelualuetta. Harjoitusten aikaan Vattajanniemen tiestöä suljetaan puomeilla siviileiltä.

Vesi oli kirkasta ja lämmintä. Rannalla oli kansaa vähemmän kuin Ohtakarin uimarannalla. Kävimme patikoimassa rannalla parin-kolmen kilometrin verran.

Ohtakari

Vattajanniemi on muuten lentokieltoaluetta, mutta Ohtakari ei kuulu kieltoalueeseen, joten nostin dronen ilmaan. Lentokieltoalueen raja kulkee kuvassa näkyvän Ohtakarin sillan kohdalta.

Lohtajan kirkonkylältä on Ohtakariin matkaa noin 10 km, Himangalta 20 km ja Kokkolasta 45 km. Ohtakarin saareen johtava pengertie ja silta valmistuivat 1970-luvulla.

Veli kiipesi kuvan näkötorniin, mutta minä lentelin dronella ympäri saaren rannanpuoleista aluetta. Näkötorni on samalla myös majakka.

Kalasataman luona on alue matkailuajoneuvoja varten. Saaresta löytyy myö kalastusmuseo.

Vasemmassa alakulmassa näkyy Ohtakarin Katiska-baari, joka on auki kesäkauden eli noin huhti-toukokuun vaihteesta syyskuun alkupuolelle.

Ohtakarin venesatama on rakennettu 1970-luvulla.

Ohtakarin saari on noin 900 m pitkä ja 500 m leveä. Mökit ovat rannan puolella, metsän keskeltä löytyy SLEY:n leirikeskus, luontopolku ja jatulintarha. Meren puolelta löytyy myös luotsiasema.

Ohtakarin kesämökit ovat alunperin kalastajien kausiasumiseen tarkoitettuja karitupia.

Vanhimmat karituvat ovat 1800-luvin puolivälistä ja 1900-luvun alkupuolelta. Pääosa karituvista on 1950-1960- tai 1980-luvulla uudelleen rakennettuja tai uudistettuja.

1800-luvun loppupuolella Ohtakarissa kalasti yli 20 venekuntaa. Kalastajat asuivat pyyntikauden Ohtakarissa poistuen saarelta vain pyhinä.

Lähde: Museovirasto.

Nykyään Ohtakarissa on noin 50 vapaa-ajan asuntoa eli kesämökkiä.

Kävimme lopuksi uimassa tuossa pengertien vasemmalla reunalla olevan pysäköintipaikan luona. Vesi oli kirkasta ja arviolta hieman yli 20-asteista, ranta syveni erittäin hitaasti.