Pietarissa oli Museoiden yö pari päivää aikaisemmin, museot auki aamuukuuteen, ja pidin itsestään selvänä, että Venäläinen museo on auki. Eihän se ollut, turhaan kävin ennen puoltayötä katsomassa. Myöhemmin kuulin hostellissa, että Venäläinen museo ei ollut auki, koska yöaukiolo oli aikaisemmin aiheuttanut ongelmia.
Kävin siis Venälaisen taiteen museossa päiväsaikaan. 350 ruplan lippu (8,80 e) sisälsi Mihailin palatsissa sijaitsevan pääyksikön (Pietarin nähtävyyksien hinnat). Kuvauslupaa en viitsinyt ostaa, mutta otin silti muutaman kuvan. Jäin kiinni luvatta kuvaamisesta, mutta selvisin siitä laittamalla kameran laukkuun. Yllä olevassa kuvassa on taulu ”Pompeijin tuho” mikäli oikein muistan.
Jokiristeily
Illalla kävin tunnin jokiristeilyllä Fontanka-Moika-Neva -reittiä pitkin. Tai olihan siinä pätkä Kryokovan kanavaakin mukana Fontankan ja Moikan välissä. Risteily maksoi 400 rbl eli kympin euroina, kylmenevää iltaa varten oli tarjolla vilttejä, joiden avulla tarkeni istua ulkoilmassa koko matkan, vaikka takkia ei ollut tullut mukaan.
Reissuesan matkakuvat – Venäjä 2011 – Pietari – Jokiristeily
Yhteenvetoa Pietarin-reissusta
Kävin viiden päivän aikana katsomassa uudestaan joitakin niitä nähtävyyksiä, jotka olivat erityisesti olivat jääneet mieleen aikaisemmilla käynneillä toistakymmentä vuotta sitten. Maleksin paljon Nevskin pääkadulla ja sen liepeillä kauniissa historiallisessa keskustassa katsellen – ja kuvatenkin – ohi vaeltavia ihmisiä.
Kauniita naisia näin paljon, komeita miehiä vähemmän. Miehet eivät enää kulkeneet verkkarihousuissa, mutta pukeutuvat ehkä hieman junttimaisesti edelleen. Sulauduin siis hyvin joukkoon, minua luultiin venäläiseksi niin kauan kuin en puhunut mitään ulkomaisella aksentilla.
Toistakymmentä vuotta sitten hostellit pystyi laskemaan yhden käden sormin ja hinnat niissä olivat lähempänä kahtakymppiä – nyt hostelleja on kymmeniä alkaen kympin yö. Edullisehkoja itsepalveluravintoloita oli avattu kaikkialle. Metroliput olivat kallistuneet moninkertaisiksi, mutta olivat vielä Suomeen verrattuna edullisia, 25 rbl eli 0,62 e.
Rullaluistelu oli saapunut lopulta Venäjällekin. Kypäriä ja suojia ei käytetä, luistimissa ei välttämättä ole jarruja ollenkaan.
Olenkohan koskaan aikaisemmin käynyt Venäjällä ilman turistiripulia, tuskinpa – no nyt sellainenkin ihme on nähty.
Paluumatka Pietarista Suomeen
Ostin hotelli Oktjabrskajan edestä paluulipun Suomeen venäläisellä bussilla (express-rtc.ru, sivut vain venäjäksi) tiistaille, Pietari – Helsinki klo 7 tuhat ruplaa eli 25 e. Mercedes Benz Sprinterissä oli hieman, mutta ratkaisevasti paremmat jalkatilat kuin Tilausmatkojen bussissa ja se vaikutti uudelta. Jatkoin Helsingistä junalla Tampereelle (29,60 e) ja bussilla Nokialle (5,10 e)
Reissuesan matkakuvat – Venäjä 2011 – Pietari
Matkafoorumi – Helsingistä Pietariin 20-25 eurolla
Venäläinen museo | Pietari-opas
Pietarin kanava- ja jokiristeilyt | Pietari-opas
Myös elokuvissa käynti oli kallistunut selvästi. Ihan yhtä kallista kuin Suomessa ei vielä näyttänyt olevan, mutta venäläisten alempaan tulotasoon suhteutettuna melko kallista. Tyypillinen lipun hinta tavalliseen iltanäytökseen oli 300 ruplaa eli 7,50 euroa. 3D-elokuvat olivat vielä selvästi tätä kalliimpia.