Kävin juhannuspäivänä Mäntän Serlachius-museoissa Gustafissa ja Göstassa. Yllä olevassa kuvassa on Gösta-paviljonki.
Gustaf-museo
Ensiksi vuorossa oli Gustaf-museo, joka sijaitsee valkoisessa entisessä G. A. Serlachius Oy:n pääkonttorissa. Museon päänäyttely Paperiperkele kertoo Mäntän ensimmäisestä patruunasta Gustaf Adolf Serlachiuksesta, paperiteollisuuden uranuurtajasta.
Päänäyttelyyn sai mukaan nauhurin ja kuulokkeet, kertomus jatkui automaattisesti siirryttäessä näyttelyhuoneesta toiseen, mitään nappeja ei tarvinnut painella.
Samalla 10 euron lipulla pääsee molempiin Serlachius-museoihin. Opiskelijoille hinta on 7 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi.
Maalauksen valmistuminen oli hienosti toteutettu.
Apteekkimuseon kassakone, taustalla sairaanhoitaja ja lääkäri tutkivat reseptejä. Mänttään puuhiomon vuonna 1868 perustanut G. A. Serlachius oli taustaltaan apteekkari. Hän oli myös yksi Suomen ensimmäisistä valokuvaajista.
Akseli Gallen-Kallelan maalaus Probleemi vuodelta 1893. Kuvassa esiintyvät vasemmalta Gallen itse, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius.
Näkymä Gustaf-museon toisesta kerroksesta ensimmäiseen kerrokseen.
Matkalle Gustaf-museosta Gösta-museoon osui pohjoismaista barokkia edustava Mäntän kirkko vuodelta 1928, joten kävin nopeasti ottamassa pari kuvaa.
Mäntän keskustasta Kauppakatu 17:stä löytyi myös erittäin värikkäästi maalattu hylätty talo. Kysessä on taideteos Mäntän kuvataideviikoilta 2017, nimeltään 100+++TREES eli yli 100 puuta.
Gösta-museo
Taidemuseo Göstan pihapiirissä sijaitsee Autereen tupa -kesäkahvila, mutta nälkä vei syömään hampurilaisaterian kalliissa Ravintola Göstassa.
Gustaf- ja Gösta museoiden välisen 3 km matkan Mäntän keskustasta Joenniemeen voi kulkea myös ilmaisilla lainapyörillä. Pyörien takana näkyy vuonna 2014 valmistuneen Gösta-museon laajennuksen eli Göstan paviljongin sisäänkäynti. Paviljonki viisinkertaisti museon näyttelytilat.
Gösta Serlachius kasvatti setänsä G. A. Serlachiuksen perustaman paperiyhtiön yhdeksi Suomen tärkeimmistä metsäteollisuusyhtiöistä. Gösta Serlachiuksesta tuli myös yksi Suomen taidehistorian tärkeimmistä mesenaateista.
Rafael Wardin Pöydän ääressä vuodelta 1974 ja Reidar Särestöniemen Sikiövesi vuodelta 1969.
Olga Gummerus-Ehrströmin maalaukset Pojan muotokuva, Poika ja Nuoren pojan muotokuva.
Gösta-museossa on esillä vaihtuvia nykytaiteen näyttelyistä. Amerikkalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin näyttely Maa ei oiken tehnyt vaikutusta.
Albert Edelfeltin Porilaisten marssi vuodelta 1892 on yksi tunnetuimmista suomalaisista historiamaalauksista.
Kaunis viinitupa Gösta-museon vanhan puolen eli vuonna 1935 valmistuneen edustuskodin kellarissa.
Jussi Mäntysen Nuori hirvi -veistos Gösta-museon luona. Hirvi muistutti aikaisemmin Viipurissa näkemääni Hirvi-patsasta ja googletus paljasti, että tekijä oli sama.
Gösta-museolta meni viihtyisä kävelytie läheiseen Taavetinsaareen.
Muroleen kanava
Paluumatkalla Mäntästä Pirkkalaan oli tarkoitus käydä kahvilla Muroleen kanavan kesäkahvilassa Ruovedellä, mutta se ei onnistunut. Juuri saavuttuamme tiedotettiin, että sähkökatkoksen vuoksi kaikki myynti on keskeytetty.