Kävin Venäjän kultaisen renkaan kierroksellani Pereslavl-Zalesskissa 140 km Moskovasta koilliseen.
Pereslavl-Zalesskin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kirkossa on komean kokoinen keskuskupoli. Ortodoksisista kirkoista puhutaan usein sipulikirkkoina, mutta kupoleilla ei toki ole mitään tekemistä sipuleiden kanssa, vaan kupolit kuvaavat kynttilän tai tuohuksen liekkejä.
Kristuksen kirkastumisen katedraalin ovet pidetään sateella suljettuina.
Kävin Stolovaja na Sovjetskoi -ruokalassa syömässä ja ensimmäistä kertaa tällä reissulla jäi pääruoka syömättä. Lulja-kebab eli jauhelihapötkö oli mielestäni liian raaka syötäväksi.
Pereslavl-Zalesskin Pleshcheyevo-järven rannalla sijaitseva 40 marttyyrin kirkko on rakennettu vuonna 1755. Neuvostoliiton aikana kirkkorakennuksessa toimi pelastusasema, kirjasto ja metallipaja. Tämän postauksen otsikkokuvassa näkyy Marttyyrien kirkon järvenpuoleinen julkisivu.
40 marttyyriä -mosaiikki kirkon ulkoseinässä.
Znamenskajan kirkko.
Pereslavl-Zalesskin (ja Moskovan) perustajan Juri Dolgorukin patsas. Juri Dologoruki oli Kiovan hallitsija 1100-luvulla. Dolgoruki on suomeksi Pitkäkäsi.
Pereslavl-Zalesskin entisen Goritskin luostarin rakennukset näyttävät ulkoa raihnaisilta.
Sisältä luostarin Neitsyt Marian ylösnousemuksen katedraali on kuitenkin hyvässä kunnossa.
Rikas mies ja Lasarus.
Laupias samarialainen.
Näkymä luostarin alueelta kohti omakotitaloja. Vasemmalla kyltillä varustettu rakennus on radiomuseo. Pereslavl-Zalesskissa olisi ollut myös silitysrautamuseo ja teekalustomuseo.
Kahvila Botik Pietarin Suuren venemuseokartanon luona (botik = vene).
Venemuseokartanon alueelle ostetaan 50 ruplan (0,70 e) pääsylippu kioskilta ja näyttelyliput ostetaan kuvan valkoisesta palatsista. Yhteislippu kaikkiin näyttelyihin maksoi 200 ruplaa (2,90 e).
Valkoisen palatsin näyttelyssä on historiallista esineistöä 1600-luvulta ja laivojen pienoismalleja.
Venedemonstraatio, jossa on käytetty aitoja elementtejä.
Vastaanotto- ja tanssisalirakennuksessa vuodelta 1852 oli Pietari Suuri -aiheinen taidenäyttely.
Pietari Suuri.
Tammesta veistetty Pietari Suuren veistos vuodelta 1984.
Keltaisessa rakennuksessa on esillä alkuperäinen Pietari Suuren Fortuna-vene. Vuonna 1803 perustettu museo on Venäjän vanhin maakuntamuseo.
Fortuna-vene 1600-luvun lopulta. Pietari Suuren sanotaan rakentaneen veneen omin käsin.
Pietari Suuren muistomerkki vuodelta 1852.
Lisää samasta aiheesta
