Kävin juhannuksen jälkeisenä maanantaina Ähtärin eläinpuistossa katsomassa pandoja, ja tietysti samalla muitakin eläimiä. Himangalta Nokialle kulkiessa Ähtärin eläinpuisto on lähes suoraan matkan varrella.
Pyry-panda syömässä bambua Pandatalon sisäosissa. Molemmat Ähtärin pandat Pyry ja Lumi syövät bambua päivittäin 30 kg verran.
Pyry oli erittäin energinen. Yhtäkkiä se lähti ulos ja meni istuskelemaan vesilammikkoon. Lämpötila oli 25 astetta.
Sen jälkeen Pyry asettui kalliolle hetkeksi jälleen mutustelemaan bambua.
Pyry oli kova kiipeilemään, se ikään kuin veti showta katsojille.
Pandatalon viereisellä osastolla Lumi sen sijaan vaikutti uniselta eikä liikkunut mihinkään. Ulkokautta kiertämällä se pääsisi kyllä vaikka Pyryn luokse. Unesta puheenollen, pandat eivät nuku talviunta.
Ähtärin Eläinpuiston nettisivut kertovat, että Ähtärin Eläinpuisto tarjoaa pandoille laajimmat luonnonmukaiset tilat Kiinan ulkopuolella. Jättiläispandoja on Kiinan ulkopuolella 48 yksilöä. Euroopassa pandoja on Ähtärin lisäksi Wienissä, Madridissa, Belgiassa, Edinburghissa ja Ranskan Beauvalissa.
Isopanda (Ailuropoda melanoleuca) eli jättiläispanda (Giant Panda) on vain Kiinassa elävä uhanalainen karhu, jota kutsutaan myös nimillä panda, pandakarhu ja bambukarhu. Laji on luonnonsuojelun ikoni kaikkialla maailmassa, ja se esiintyy WWF:n logossa.
Pandojen jälkeen suomen kansalliseläin karhu ei näyttänyt kummoiselta. Eläinpuiston ulkoreitillä on mittaa kolmisen kilometriä.
Sudet.
Hirvi oli Ähtärin eläinpuiston ensimmäinen eläin vuonna 1973, ja puistosta suunniteltiin hirvipuistoa. Pian kuitenkin lisättiin muitakin eläimiä.
Tunturipöllö.
Ilves.
Visentti eli eurooppalainen biisoni.
Katselureitin varrella on myös hyvä grillauspaikka.
Kotieläinpuiston vuohi.
Ähtärin eläinpuiston pääsymaksu oli nyt 36 euroa. Vuonna 2013, jolloin kävin eläinpuistossa edellisen kerran, pääsymaksu oli 15 euroa.
Lisää samasta aiheesta
