Vierailin Haminassa ensimmäistä kertaa. Pääkohteeni oli toimittaja Rauli Virtasen valokuvanäyttely Hamina Bastionissa.
Vuonna 1653 perustetun Haminan asemakaava on ympyrän muotoinen, Raatihuoneentorilta eli raatihuoneen ympäriltä lähtee kahdeksan katua. Yllä olevan kuvan Raatihuoneenkatukatu vie Hamina bastioni -tapahtuma-areenalle.
Mainos kadun yllä kertoo: Ihminen – Rauli Virtanen 50 vuotta maailmalla -juhlanäyttely Hamina Bastionin holvistossa 4.6.-15.8.2021 ti-pe klo 10-18 ja la-su 10-16.
Hamina Bastioni tarkoittaa Haminan linnoituksen Keskusbastionia, joka on vuosina 1803-1811 rakennettu 240 m pitkä valli, jonka sisällä on 58 tiilestä muurattua holvia.
Bastioni, suomeksi vallisarvi, on puolustukseen suunniteltu tykkiasema. Bastionit ja muut linnoituksen osat muodostavat kaupungin ympärille tähtimäisen linnoituksen. Hamina rakennettiin linnoituskaupungiksi suojaamaan silloista Ruotsin rajaa Venäjän suuntaan.
Auton sai parkkiin Euroopan suurimman telttakatoksen alle. Täällä järjestetään konsertteja, teatterinäytöksiä ja festivaaleja (Hamina Tattoo).
20 000 asukkaan Hamina on muutenkin autoilijaystävällinen kaupunki. Kaupungin keskustassa ei ole mittaripaikkoja, vaan pysäköidä saa ilmaiseksi pysäköintikiekon avulla.
Sisäänkäynti valokuvanäyttelyyn. Ei pääsymaksua, kuvaus sallittua omaan käyttöön.
Kuvassa holviston perällä näkyy toimittaja Rauli Virtasen uran yksi kohokohdista, hän pääsi haastattelemaan juuri 25 vuoden vankeudesta vapautunutta Nelson Mandelaa.
Rauli Virtanen on yksi Suomen legendaarisimmista toimittajista, ja hän on työskennellyt kaikille johtaville suomalaisille tiedotusvälineille, sekä tv-toimittajana että lehtimiehenä.
Olen lukenut Rauli Virtasen matkaelämäkerran eli Reissukirjan, erityisen kiinnostavaa siinä oli kertomus ensimmäisestä 10 kk pitkästä juttumatkasta Rio de Janeirosta New Yorkiin.
Oikeanpuolisessa kuvassa Rauli Virtanen matkustaa Nigeriassa auton lavalla.
Nepalin läntisellä Himalajalla.
Ihmisiä ympäri maailmaa. Rauli Virtanen on matkustanut maailman jokaisessa 194 itsenäisessä valtiossa.
Keskellä on vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen tyttö syyrialaisella pakolaisleirillä vuonna 2013. Vasemmalla on Kurdistan keväällä 1991, ”vanhan sanonnan mukaan vuoret ovat kurdien ainoita ystäviä”.
Tiibetiläisiä tyttöjä ellen väärin muista.
Huvitin itseäni valokuvanäyttelyssä arvaamalla ensin kuvien perusteella mistä maasta kuva on peräisin, ja tarkistamalla sitten esittelyteksteistä vastauksen. Kuvat eivät siis olleet mitenkään maa- tai maanosakohtaisesti ryhmiteltyjä. Vasemmanpuoleisen kuvan sijoitin Guatemalaan, mutta oikea vastaus oli Peru.
Romaniassa juhlitaan diktaattori Nicolae Ceausescun kukistumista, Rauli Virtanen on mukana kuvassa. Kansannousun jälkeen sotaoikeus tuomitsi pakenevan Ceausescun kuolemaan.
Sanoisin, että tässä kuvassa on etiopialainen kaunotar, vaikka nykyisenä ylikorrektina aikana ulkonäön kehumistakin paheksutaan.
Muhammad Ali ja Rauli Virtanen. Näyttelyssä on mukana lähes 100 kuvaa.
Valokuvanäyttelyn jälkeen kävin kahvilla bastionin kahvilan terassilla. Lämpötila oli 27 astetta.
Kahvin jälkeen lähdin vajaan 4 km kävelyretkelle linnoituksen valleille ja Haminan ydinkeskustaan.
Pesäpallokenttä linnoituksen vieressä, auto lanaa kentän pintaa parhaillaan. Haminan Palloilijoiden miesten joukkue palasi Superspesikseen eli ylimmälle sarjatasolle kesäksi 2021.
Linnoituksen valleja urheilukentän lähellä.
Näkymä linnoituksen vallilta urheilukentälle.
Urheilukentällä nuorelle aitajuoksijalle asetellaan aitoja oikealle etäisyydelle mittanauhan avulla.
Ruutikellari vuodelta 1785 on maalattu kirkkaankeltaiseksi. Nyt ruutivarasto toimii taidegalleriana ja kokoustiloina.
Haminan 1850-luvulla perustettu Kesäpuisto.
Haminan Kesäpuiston vuonna 1884 rakennetun Puistotalon komealla kuistilla on asiaton oleskelu kielletty. Puistotalossa on ollut hotelli, mutta nykyisin se on musiikkiopiston käytössä.
Lipputorni vuodelta 1790. Tornin ulkopuolella liehuu Haminan Lippumaailman Pohjoismaiden ja Baltian näyttely. Lipputornissa on kesäisin matkailuinfo.
Luterilainen Johanneksen kirkko vuodelta 1843. Ehdin kirkkoon vähän ennen klo 16 tapahtuvaa sulkeutumista.
Tanelinkulma vuodelta 1889 on uusrenessanssityylinen kaupunkipalatsi, jossa on nykyisin kahvila, asuntoja sekä toimisto- ja juhlatiloja.
Haminan raatihuone vuodelta 1798 Mannerheimintien puolelta katsottuna.
Hamina-esitteen mukaan raatihuoneessa on ollut pankki, puoteja, poliisilaitos ja linnoituksen päävartio. Nyt keskikerros on mm. kaupunginvaltuuston kokoustila ja alakerrassa on kahvila.
Haminan raatihuone Kadettikoulunkadun puolelta katsottuna.
Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko on vuodelta 1837 ja sen kellotapuli vuodelta 1862. Pyöreämuotoinen kirkko ei sattunut vierailuni aikaana olemaan auki.
Haminan kaupunginmuseo sulkee kuvassa parhaillaan ovensa. Eipä sillä että olisin sinne nyt ollut menossakaan. Etsin nimittäin matkaan lähtiessä museokorttiani, mutta en löytänyt.
Reserviupseerikoulun päärakennus Kadettikoulunkadulla. Aikaisemmin eli vuosina 1819-1901 samassa rakennuksessa toimi kadettikoulu. Marsalkka Mannerheim opiskeli kadettikoulussa, mutta sai potkut vuonna 1886.
Puistoa RUKin kohdalla.
Muistomerkki kaatuneiden upseerien muistolle RUKin luona.
Haminan palossa 1840 tuhoutui täydellisesti 62 taloa ja 8 kasarmia.
”Taiteilija Hugo Simberg syntyi 24.6.1873 tässä talossa.” Nykyisin talossa on seurakunnan nuorisotila Herran Kukkaro.
Lopuksi kävin katsomaasa Suomen suurlippua eli 100 metriä korkeassa lipputangossa olevaa 16,5 m korkeaa ja 27 m leveää Suomen lippua.
Haminasta on Venäjän rajalle 40 km ja Pietariin 245 km, kotiin Kangasalle 235 km.