Kolmen Alushta-päivän jälkeen siirryin lauantaina Jaltalle ja vuokrasin kävelykatu Pushkinskajalla istuskelevan välittäjän avulla alivuokralaishuoneen Botkinskaja -kadulta (kaksi korttelia Pushkinskajalta) kolmeksi yöksi, 9 e/yö.
Jaltan Leninin rantakatu on viihtyisä, sitä pitkin on mukava iltaisin maleksia ja pysähdellä kuuntelemaan katutaiteilijoiden musiikkiesityksiä. Kioskit myyvät kaikkea juotavaa, omat suosikkini ovat Kvassi (Квас) eli perinteinen kotikalja (leipäkalja) hanasta (pullotettu versio ei läheskään niin hyvää) ja Mokatsino (suklaakahvi) Nescafe-automaatista.
Sunnuntaina kävin Ai-Petrin vuorella 1200 metrin korkeudessa ilmavaunulla. Lopun nousu on kutakuinkin pystysuoraa ja vaunu tuntuu iskeytyvän kallioon. Matkalla Ai-Petrille pysähdyin kuvaamaan Lastotskino Gnesdoa eli Pääskysen pesää (kuva yllä), yhtä Krimin tunnuksista, joka muistuttaa keskiaikaista linnaa, vaikka on mittasuhteiltaan hyvinkin pieni.
Uimavesi on nyt lämmennyt 20-asteiseksi eli on jo varsin uimakelpoista, pystyy pienimuotoista matkauintiakin harrastamaan palelematta. Suolapitoisuus on niin pieni ettei uimalaseja tarvitse käyttää (Thaimaassa on niin suolaista, että silmiä kirvelee ilman uimalaseja). Tänään käväisin uimassa sekä Jaltan Primorski Parkissa että 17 km päässä Gursufin rannalla.
Katsoin lauantaina keskustan Primorski Park -rannan Sport Barissa Ukraina – Kroatia -jalkapallo-ottelun ja sunnuntaina formulat Jalta Intourist -hotellin Last Chance -pubissa. Pubin tarjoilija toi ruokalistan englanniksi, mutta tilasin venäjäksi – ei tänne ole tultu englantia puhumaan. Kummallista kyllä, tarjoilija ei suostunut puhumaan venäjää, vaan vain englantia ja ukrainaa. Ukrainan kieli muistuttaa venäjää, mutta en sitä puhuttuna ymmärrä (kirjoitettuna jonkin verran).
Aioin käydä elokuvissa, mutta se ei onnistunut, vaikka Jalta on 100 000 asukkaan kaupunki (kesällä jopa 400 000 asukkaan). Kaksi elokuvateatteria ovat sulkeneet ovensa ja nykyinen Oreanda-hotellin elokuvateatteri näyttää kaikki elokuvat ukrainaksi dubattuna ilman tekstitystä. Ärsyttävä ratkaisu kun Krimillä sentään puhutaan venäjää selvästi ennemmän kuin ukrainaa.
Neljässä vuodessa (olin viimeksi Ukrainassa vuonna 2005) Ukraina on mielestäni ottanut pari askelta kohti sivistysvaltiota. Ensinnäkin autoilijat väistävät nyt jalankulkijoita paljon enemmän kuin aikaisemmin. Toiseksi tupakointi ei enää ole sallittua aivan kaikkialla.
reissuesan valokuvagalleria – Ukraina 2009
Sääennuste 15 pv Jalta Ukraina