Kävin katsomassa Pohjois-Romanian nähtävyyksiä syyskuun viimeisinä päivinä. Kävin Lacul Rosulla, kiersin Bicaz-järven ja vierailin Barsanan luostarissa.
Lacul Rosu eli Punainen järvi
Lacul Rosu sijaitsee Itä-Karpaateilla 983 m korkeudessa Gheorghenin ja Bicazin välillä, 26 km Gheorghenista ja 30 km Bicazista.
Lacul Rosu on suomeksi Punainen järvi. Nimestään huolimatta järvi ei näyttänyt ollenkaan punaiselta.
Nimen taustalla on läheisen vuoren punertava maa-aines tai legenda, jonka mukaan maanvyöryn uhrien veri värjäsi veden punaiseksi.
Lacul Rosu on syntynyt vuonna 1838 maanjäristyksen seurauksena. Järvi syntyi kun maanvyöryn seurauksena Bicaz-jokeen muodostui pato. Järven ympäristön miellyttävä tyyni mikroilmasto on tehnyt paikasta suositun turismikohteen.
Lacul Rosu vaikutti yllättävän suositulta paikalta myös syyskuun loppupäivinä. Parkkipaikka oli merkitty maksulliseksi, mutta ketään ei näkynyt perimässä maksua. Pikaruokamyyntipisteissä olisi tarvinnut käteistä, jota minulla ei ollut.
Ravintola Panorama Lacul Rosun rannalla.
Soutuveneiden vuokra oli vajaat 5 e puolelta tunnilta. Hinnasto oli mielenkiintoisesti romaniaksi ja unkariksi.
Tutkin asiaa Wikipediasta ja Lacul Rosu sijaitsee Harghitan piirikunnassa, jossa asuu eniten Romanian unkarilaisia koko maassa. Piirikunnan 292 000 asukkaasta unkarilaisia on lähes 86 %, romanialaisia reilut 12 %, romaneja ja muita 2 %.
Tämä on sikäli yllättävää, että Unkarin raja ei ole lähelläkään, vaan täältä on rajalle maanteitse 356 km (linnuntietä 100 km vähemmän).
Bicazin rotko
Pian Lacul Rosulta 12C-tietä kohti Bicaz-järveä ajaessa avautuu huimat Bicazin rotkon maisemat. Pysähdyin yhdelle rotkon pysäköintialueista ja nostin dronen ilmaan. Drone valitti, että GPS ei toimi, mutta pienimuotoinen lentäminen matalalla oli silti mahdollista.
Bicaz-järvi
Romanian maisemateiden listauksia tutkiessani löysin suosituksen Bicaz-järven kiertämisestä. Reitin varrella olikin hyviä näkymiä järvelle ja kyliin.
Näkymiä Bicaz-järvelle pian Bicazin padon jälkeen.
Bicaz-järven näkymiä länsi/eteläpuolelta.
Maramuresin puukirkot ja Barsanan luostari
Ieudin kukkulakirkko (Biserica de lemn din Ieud Deal) 1600-luvulta.
Poienile Izein Pyhän Paraschevan kirkko vuodelta 1700.
Poienile Izein puukirkon vieressä oli kappeli, hautausmaa ja vuonna 2003 rakennettu vaalea Pyhän yrjön kirkko (Biserica Sfantul Gheorghe).
Matkalla Barsanan luostariin kävin katsomassa paria puukirkkoa. Ne kuuluvat Maramuresin kahdeksaan puukirkkoon, jotka muodostavat Unescon maailmanperintökohteen. Kirkot on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla.
Maramuresin piirikunnassa on lähes sata ortodoksista puukirkkoa, joiden erityispiirteitä ovat rakennusten länsipäädyn pitkät ja kapeat kellotornit.
Ieudin puukirkon läheisellä pellolla oli todella korkeita heinäseipäitä.
Barsanan ortodoksinen nunnaluostari sijaitsee Pohjois-Romanian Maramuresin piirikunnassa 66 km Baia Maren kaupungista koilliseen. Barsanan luostari on uudelleenrakennettu vuonna 1993.
Barsanan luostarin Maramures-portti on samalla kellotorni.
Barsanan luostarin puukirkko on 57 metriä korkea.
Luostarin kulttuurikeskus.
Casa Voievodala eli Voivodikunnan talo.
Luostarin museon rakennus.
Tämä talo kuului asuinrakennuksiin, joiden alueelle ei ollut pääsyä, mutta muuten luostarin alueella sai kierrellä vapaasti.
Luostarin piha-alueella oli upeat kukkaistutukset. Ajankohta oli syyskuun viimeinen päivä.
Ajoreitti Pohjois-Romaniassa
Sighisoarasta lähdettyäni kiersin Bicaz-järven ja pysähdyin matkan varrella myös Lacul Rosella ja Bicazin rotkossa. Yövyin Gheorghenissa, josta jatkoin Barsanan luostarin kautta Baia Mareen.
Baia Maressa yövyttyäni kävin ennen Unkariin ja Slovakiaan suuntaamista Firiza-järven padolla ja Baia Maren historiallisessa keskustassa. Jälkimmäisestä minulla ei sattuneista syistä ole yhtään kuvaa.
Lisää samasta aiheesta
Ihan kivan näkösiä nuo järvet, mutta kyllä nuo ja puukirkot ja Barsanan luostari omasta mielestäni vievät voiton. Miellyttävältä näyttää myös luostarin piha-alue kukkineen.