Syyskuun alussa muutin Budvaan ja listasin Montenegron plussat ja miinukset.
Budva
Kiertelyni ympäri Montenegroa päättyi kun muutin syyskuuksi Lastva Grbaljskaan Budvan ja Kotorin rajalle. Autolla kun on liikkeellä, majapaikan vaihto parin päivän välein ei ole suuri operaatio, mutta kyllä siihen hieman kyllästyy kun sitä tekee kuukauden-pari yhteen putkeen.
Olin varannut majoituksen Apartments Bjelanovicista sähköpostitse heinäkuun lopulla. Hinnaksi tuli 16 e/yö eli 480 e/kk majatalon vanhassa osassa. Majatalon isäntä oli sitten viime käyntini nostanut netin nopeuden kuuteen megaan ja signaalikin on varsin hyvä – modeemi on omassa huoneessani.
Kävin syyskuun alussa uimassa Budvan vanhankaupungin Ricardova Glava -uimarannalla. Laiturin päästä pääsee kätevästi suoraan syvään veteen. Paikka sopii hyvin vaikka pitkänmatkan uintiin, tuulta ja aaltoja ei juurikaan ole.
Uimavesi on edelleen lämmintä, mutta on kylmennyt pari astetta viime päivinä – 27 asteesta 25 asteeseen. Rannoilla ei ole enää ruuhkia kuten elokuussa oli, joten syyskuu saattaa olla jopa optimaalinen ajankohta Montenegron reissulle.
Yöt ovat kylmenneet selvästi alle 20 asteeseen, mutta päivän ylin lämpötila on ollut 26-30 astetta. Komeita villatakkeja myytiin Budvan kauppakadulla kyllä 35 asteen helteelläkin.
Budvan vanhankaupungin kapeita katuja.
Budvan vanhankaupungin muuria meren puolelta.
Kuvassa keskellä on hampurilaispaikkasuosikkini Budvassa. Isohko jauhelihahampurinen (pleskavica) maksaa 2 e, porsaanlihahampurilainen (vjesalica) 2,50 e, limsa euron. Hampurilaisen saa itse maustaa mieleisellään tavalla, joten valitsen tomaattia, salaattia, tuorekurkkua, sinappia, ketsuppia ja chilirouhetta.
Kotorista Njegusiin
Syyskuun 3. päivänä kävin ensimmäistä kertaa uimassa Kotorinlahdessa, uimapaikka oli ihan lähellä Kotorin vanhaakaupunkia. Samalla pääsin näkemään kun valtava risteilyalus lähti Kotorin satamasta.
Olin pessyt auton pitkästä aikaa (2 e itsepalveluna), joten otin sen kunniaksi kuvan autosta taustanaan Kotorinlahti.
Kävin jälleen ihailemassa Kotorinlahden maisemia Kotor-Njegusi -tien näköalapaikoilta.
Kotor-Njegusi -tie ei ole niitä suorimpia ;).
Jatkoin Njegusin keskustaan asti, jonne Kotorista on 23 km. Rannikolla oli 28 astetta, mutta täällä vuoristossa olikin vain 20 astetta, joten en tarjennut istua Konoba Kod Radonjica -ravintolan terassilla. Olen varmaankin klimatisoitunut jonkin verran kesän mittaan.
Minulla oli kunnon nälkä, joten tilasin njegusilaisen pihvin eli njegusilaisella savukinkulla ja juustolla terästetyn porsaanpihvin. Hyvää oli, mutta Ulcinjissa Ada Bojanan ravintolassa vastaava pihvi oli vielä parempaa. Hintaa kertyi 12,20 euroa (sis. vesi, leipä, capuccino).
Montenegron plussat ja miinukset
Olen viettänyt Montenegrossa jo muutaman kuukauden, joten yritän listata maan plussia ja miinuksia.
Montenegron plussat
– Adrianmeren rannikon kirkasvetiset turkoosit rannat, lämpimät vedet.
– Sisämaan kansallispuistot, vuoristot, järvet ja joet.
– Kotorinlahden maisemat.
– Tunnelmalliset vanhatkaupungit, erityisesti Budva ja Kotor.
– Halvat hinnat. Majoitus, ruoka ja polttoaine suhteellisen halpoja. Ilmastoinnilla, wifillä, omalla kylpyhuoneella ja pysäköinnillä varustetusta majapaikasta olen maksanut keskimäärin 17 e/yö.
– Valuuttana käytetään euroa, vaikka maa ei edes kuulu EU:hun. Esim. Op:n Visa Electronilla nostokulut ovat vain 0,75 e/kerta summasta riippumatta.
– Pienet etäisyydet (tosin eteneminen hidasta).
– Vesijohtovesi on juotavaa (useimmiten pullovesi kuitenkin maistuu paremmalta).
Montenegron miinukset
– Tupakointi on sallittua lähes kaikkialla ja erittäin yleistä. Joskus aikaisemmin siedin tupakansavua hyvin, mutta nykyisin vihaan sitä. Tupakointi ja tupakan myynti voitaisiin puolestani kieltää kokonaan.
– Liian pienet limsapullot, ravintoloissa on tarjolla yleensä vain 0,25 l limsapulloja, ei 0,33 tai 0,5 l pulloja.
– Liikenne eli sivutiet ovat erittäin kapeita, autot kääntyvät eteen viime hetkellä, autosi naarmutetaan parkkipaikalla, elokuun sesongin aikaan rantatiellä on ruuhkia.
– Ei suoria lentoja Suomesta (tosin Kroatian Dubrovnikin kenttä lähellä) ja hieman kaukana tulla omalla autolla.
– Ei Mäkkäriä tai Kotipizzaa ;).
Jotkut täällä käyneet bloggaajat ovat valitelleet ostosmahdollisuuksien rajallisuutta, mutta minua sellainen ei ole haitannut. Myöskään majatalonpitäjien tai myyjien englannintaidon puute ei ole juuri häirinnyt, koska olen voinut tarvittaessa turvautua venäjään. Montenegron kielihän* on sukua venäjälle.
*Vaikka nykyään puhutaan erikseen montenegron, serbian, kroatian ja bosnian kielistä, kyseessä on sama serbokroaatin kieli. Eroja näissä kielissä voi verrata britti- ja amerikanenglannin eroihin. (Lähde: Wikipedia).
Moro,
Olipas pyörryttävä videonpätkä!
Näkyykö siellä miten tuo pakolaisvirta?
Pakoilaisvirta ei ole näkynyt täällä. Luulisin, että pakolaiset eivät juurikaan kulje Montenegron kautta, koska suorin reitti Kreikasta Unkariin kulkee Makedonian ja Serbian läpi.
Hienot maisemat ja todella edullinen majoitus!
joo minulla on sama juttu en kovin hyvin siedä tupakanhajua, tosin osasyynä on se että saan siitä helposti oireita