Branin linna (Draculan linna), Romania

| Lukuaika 3 min

Vierailin Romaniassa Branin linnassa, joka tunnetaan Transilvanian ulkopuolella myös Draculan linnana.

Saavuin Branin linnalle vähän ennen puoltapäivää. Ajankohta oli hyvä, koska iltapäivällä linnaan oli jo monin verroin pitempi jono. Monet jonottivat ihan turhaan lipunmyyntiin, koska lipun pystyi ostamaan puhelimeen linnan nettisivujen kautta.

Ennakkolippu ei poistanut jonotusta itse linnaan.

Branin keskiaikainen linna on vuodelta 1382. Linna sijaitsee 762 m korkeudessa Transilvanian ja Valakian rajalla.

Kreivi Draculan myytti on liitetty Branin linnaan ja 1400-luvun hallitsijaan Vlad III:een, joka tunnettiin myös nimillä Vlad Tepes eli Vlad Seivästäjä sekä Vlad Dracula. Dracula tarkoittaa paholaisen poikaa.

Wikipedian Bran Castle -artikkeli paljastaa, että Vlad III Dracula ei todennäköisesti koskaan edes käynyt Branin linnassa, vaan yhteys on kuvitteellinen ja luotu turismin tarpeisiin. Branin linna oli sopivan synkän näköinen Draculan linnaksi. Käsitys Vladista veren juojana perustui saksalaisen runon käännösvirheeseen.

Kauhukirjailija Bram Stoker otti Vladin liikanimestä Dracula-vampyyrihahmonsa nimen ja lainasi hahmoonsa myös muutaman historiallisen faktan Vladin elämästä.

Vlad Tepes eli Vlad Seivästäjä.

Tämä oli kuningatar Marien makuuhuone.

Näkymä linnan ikkunasta puistoon.

Musiikki- ja takkahuone oli linnan viihtyisin, se oli myös linnan suurin huone. Takka on lisätty vuonna 1921. Huoneet, käytävät ja portaat tuntuivat linnassa vähän ahtailta, vaikutelmaa varmaankin korosti kävijöiden suuri määrä.

Musiikkihuone oli Romanian kuningatar Marien (1914-1938) lempihuone.

Kuva linnan ikkunasta tielle.

Eräänlaisia romanialaisen mytologian aaveita.

Muutama huone oli pyhitetty erilaisille myyteille yliluonnollisista olennoista. Tässä kuvassa on ihmissusi.

Voisi hieman pelottaa jos kyseinen herrasmies tulisi iltakävelyllä vastaan. :)

Onkohan tässä välineitä ja ohjeita vampyyrin tappamiseen…

Enkelitaulu Draculan linnan seinällä.

Huomaa koristeellinen ovi (kuningatar Marie maalautti ovet).

Kuningas Ferdinand I:n makuuhuone 1920-luvulta.

Kuninkaallinen ruokasali vuodelta 1927.

Kuten kuvasta näkee, linnassa oli paljon vierailijoita. Monesti pienissä huoneissa oli vain edettävä virran mukana eikä jäätävä ihmettelemään. Kidutusmuseo oli poikkeus, siellä oli vain vähän kävijöitä.

Peruslippu Branin linnaan oli 9 e, mutta ostin myös 2 e lisälipun linnan kidutusmuseoon, jossa olikin paljon esineistöä. Tässä kuvassa on kuulustelutuoli, jota käytettiin Keski-Euroopassa vuoteen 1846 asti.

Yksi keskiajan suosituista kidutuslaitteista.

Lievää kidutusta eli häpeärangaistusta edusti jalkapuu, mutta sellaisena käytettiin myös possunaamiossa kulkemista julkisella paikalla, tällainen rangaistus voitiin antaa esim. naiselle vääränlaisesta pukeutumisesta.

Esimerkki järkyttävästä kidutuslaitteesta, jota käytettiin nivelten rikkomiseen. Esillä oli myös muun muassa varhainen vesikidutuslaite ja siveysvyö. Laitteiden käyttämisestä kerrottiin tekstein ja havainnepiirroksin.

Kivuton kaulan katkaisu kirveellä oli varattu yleensä vain aatelisille, tavallista kansaa kidutettiin ennen tappamista.