Kävin ensimmäistä kertaa Sortavalassa Venäjän Karjalassa Laatokan pohjoisrannalla. Sortavala on 18700 asukkaan kaupunki.
Sortavalan keskusta
Ajoin 245 km matkan Petroskoi-Sortavala, ja ensimmäiseksi perille saavuttuani kävin syömässä Rivierassa ja kahvilla Kesäkahvilassa matkamuistomyymälän luona.
Uimareita Sortavalan keskustassa Läppäjärven rannalla.
Väinämöisen Runonlaulajan patsas.
Sortavalan pääkatu Karelskaja eli Karjala. Mainostaulussa mainostetaan puhelinkaupan avajaisia, tarjolla yli 200 älypuhelinmallia (kuulostaa uskomattomalta). Harmaa rakennus on kaupungin hallintorakennus, Siitoinin talo. Hassunnäköisestä oranssista rakennuksesta minulla ei ole tietoja.
Sortavalan leipäkombinaatin leipäkauppa Karjala-kadulla. Limppu irtoaa noin 50 eurosentillä.
Kirovin aukion kukka-asetelmia.
Rakastuneiden penkki Kirovin aukiolla.
Työvaatekauppa. | Vaate-, kukka- ja varaosakaupat. | Violetti puutalo. | Vauvabaarissa myydään jäätelöä ja purkkaa.
Sortavalan ortodoksinen katedraali vuodelta 1873.
Pyhän Nikolain katedraali sisältä. Kirkosta käytetään myös nimityksiä Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko sekä Nikolskajan kirkko.
Hotelli Seurahuoneen kyltissä lukee Seurahuone, mutta kyrillisin kirjaimin kirjoitettuna (Сеурахуоне).
Silta jakaa Sortavalan keskustan kahteen osaan.
Museoitu veturi rautatieaseman luona.
Muistomerkki toisen maailmansodan aikana kuolleille neuvostosotilaille.
Riekkalansaari, Sortavala
Silta Sortavalana Riekkalansaareen.
Näkymä Dorozhnikin pikkukylästä Riekkalansaaresta.
Näkymä Nukuttalahdelta vastarannalle Mebelschickin kylään.
Nukuttalahden kylän suomalaistyyppinen pikkutalo.
Näkymä Rantuen kylän rannalta.
Uusi datsha Rantuen kylällä.
Kantosiipialus Läppäjärvellä.
Ks. myös Ruskealan marmorilouhos.
Hei Esa, tuo oranssi rakennus on Suomen aikainen paloasema. Kävin Sortavalassa ensimmäistä kertaa heinäkuussa ja otin myös paljon kuvia. Äitini on asunut siellä ennen sotia ja myös välirauhan aikana. Tunnisti kuvista vielä monia tuttuja rakennuksia kuten tuon paloaseman.
Ja vielä toinenkin kommentti: tuo patsas ei ole Väinämöisen patsas vaan Runonlaulajan patsas, ks. Wikipedia: ”Runonlaulajan patsas (ven. Рунопевец, ”Runopevets”) on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.[1] Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.”
Kiitos kommenteista. Korjasin Väinämöisen patsaan Runonlaulajan patsaaksi.
Hei, Esa ja Sirpa…Oon lähdös ens viikolla Sortavala-Petroskoi-Kizi-saari-reissulle Kangasalan SVS:n kanssa.
Sirpa, biol isäni ja hänen sukunsa ovat Sortavalan mlk:sta.Se on yksi syy lähteä reissuun.
Kiitos patsaskommentista, Sirpa.