Moskovassa käyn katsomassa muun muassa Pyhän Vasilin katedraalia
Tein ensimmäisen menoreittisuunnitelman tulevalle Trans-Siperian automatkalleni.
Menoreitti Nokia – Vladivostok
Suunnittelin päivittäisiä ajomatkoja Nokialta Vladivostokiin lähinnä Here Mapsin avulla, mutta ohessa on näkymä Google Mapsista. Ajoajat alla ovat Here Mapsin antamia realistisilta näyttäviä arvioita, jotka eivät sisällä taukoja.
- Nokia – Pietari 495 km 7:10 h + rajanylitykseen kuluva aika
- Pietari – Moskova 705 km 10:50 h
- Moskova – Nizni Novgorod 425 km 6:45 h
- Nizni Novgorod – Kazan 390 km 6:20 h
- Kazan – Ufa 525 km 7:50 h
- Ufa – Tseljabinsk 420 km 6:30 h
- Tseljabinsk – Jekaterinburg 210 km 3:10 h
- Jekaterinburg – Tjumen 330 km 5:05 h
- Tjumen – Omsk 630 km 9:20 h
- Omsk – Novosibirsk 645 km 8:35 h
- Novosibirsk – Tomsk 260 km 3:50 h
- Tomsk – Krasnoyarsk 580 km 8:30 h
- Krasnojarsk – Nizneudinsk 540 km 7:45 h
- Nizneudinsk – Irkutsk 510 km 7:50 h
- Irkutsk – Ulan Ude 455 km 7:20 h
- Ulan Ude – Tsita (Chita) 580 km 9 h
- Tsita – Mogotsa 585 km 7:30
- Mogotsa – Blagoveshchensk 970 km 12:35 h. Mogotsassa ja Blagoveshchenskissa löysin jo hotellinvaraussivustolta majapaikkoja. Tarkoitus on löytää tälle välille majapaikka ja jakaa ajomatka kahdelle päivälle.
- Blagoveshchensk – Habarovsk 690 km 9:40 h
- Habarovsk – Vladivostok 755 h 11:30 h
Irkutsk sijaitsee Baikal-järven rannalla
Matkaa menoreitille kertyy tämän suunnitelman mukaan 10 700 km ja ajopäiviä noin 20, keskimäärin siis 535 km per ajopäivä.
Jos oletetaan, että useimmissa kaupungeissa yöpyisin kaksi yötä paitsi Moskovassa kolme yötä ja Nizneudinskissa, Mogochassa ja Blagoveshchenskissä yhden yön, saapuisin Vladivostokiin 36 päivän kuluttua lähdöstä. Vladivostokissa viettäsin ainakin muutaman päivän ennen paluumatkalle lähtöä.
Reitille osuu monia KHL-paikkakuntia, joten voisin mahdollisesti käydä katsomassa jääkiekko-otteluita paikan päällä. Esimerkiksi huhtikuussa on KHL:n pudotuspelit meneillään.
Tarkoituksenani on dokumentoida matkaa jotakuinkin reaaliajassa eli julkaista lähes päivittäin blogipostaus kuvineen. Aion myös kuvata videomateriaalia ahkerasti ja julkaistakin videopätkiä saman tien silloin kuin ehdin ja nettiyhteyksien nopeus sallii.
Vladivostok
Paluureitti
Paluureitti on varmaankin Ulan Udeen asti sama kuin menomatkalla. Ulan Udesta olisi Mongolian Ulan Batoriin matkaa 580 km, joten jopa Mongoliassa käyntiä voisi harkita. Myös Kiina olisi lähellä, mutta molempiin maihin tarvitsisi viisumin.
Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa poikkeamista paluumatkalla pitäisin todennäköisenä, se on sopivasti matkan varrella eikä viisumia tarvita.
Venäjän Euroopan puoleisessa osassa voisin paluumatkalla poimia muutamia menomatkalla ohitettuja kaupunkeja, esim. Magnitokorsk, Samara, Jaroslav, Veliki Novgorod ja Viipuri.
Paluumatkalla voisi käydä katsastamassa Pietarin lähistön palatsialueita
Trans-Siperian matkan ajankohta
Kirjoitin lokakuun alussa: ”Jos menen nyt Venäjälle, viisumisäädösten vuoksi voisin lähteä Siperiaan vasta toukokuussa. Tämä tarkoittaisi käytännössä Siperian matkan lykkääntymistä syyskesään tai hamaan tulevaisuuteen.”
Jotta Trans-Siperian matkaan olisi viisumisääntöjen puitteissa käytettävissä täydet 3 kk, esimerkiksi huhti-kesäkuu 2016, peruin suunnitelmani matkustaa nyt Venäjälle.
Palautetta aikaisemmasta postauksestani Trans-Siperia autolla?
Pietarin matkailu- ja kulttuurisivusto Pietari.info uutisoi suunnitelmastani ajella Vladivostokiin: Lähetä Reissu-Esa Vladivostokiin – autolla: ”Ehtona matkaan lähtemiselle on, että Reissu-Esa saa 1 000 seuraajaa Facebookissa tai Twitterissä.” Pietari.infon mukaan Ford sopisi hyvin ajeluun Venäjällä.
Myös sähköpostitse on tullut palautetta ja neuvoja Trans-Siperian matkasuunnitelmastani kokeneelta Venäjän-kävijältä, joka on myös asunut pitkään Pietarissa. Kirjoitin aikaisemmassa postauksessa: ”Olen kuullut väitettävän, että Venäjällä liikenneonnettomuuksissa ulkomaalainen on aina syyllinen”. Tämä ei ilmeisesti pidä paikkaansa eikä maantierosvojakaan tarvitse pelätä. Myös budjettini matkalle vaikutti realistiselta.
Reissuesan matkablogin seuraajien määrä tällä hetkellä (suluissa kasvu edellisen Trans-Siperia -postauksen jälkeen): Facebookissa on nyt 202 (+19) ja Twitterissä 469 (+33).
Lisää samasta aiheesta
Niin once in a lifetime-kokemus tiedossa! Me ollaan suunniteltu ajomatkaa Sodankylästä Tanskaan ja lautalla Islantiin, jossa sitten kuukauden aikana useampi kerta varmaan saaren ympäri ja kaikki mielenkiintoiset kohteet. Venäjästä tietoisia sukulaisia on lähipiirissä paljon, niin luulisin, että tuollainen matka autolla myös olisi ihan toteutettavissa! Melkoinen urakka kyllä lähteä ihan yksin ja ajaa kaikki pätkät itse. Itse keräisin porukan ja jakaisin ajopäivät kaikkien kesken. Seuraan mielenkiinnolla projektin etenemistä ja matkasi suunnittelua :)
Omat sukulaiseni eivät ole ilmaisseet minkäänlaista kiinnostusta lähteä mukaan Siperian matkalle, päinvastoin jotkut ovat hieman kauhistelleetkin asiaa.
Tein muutama vuosi sitten automatkan Vladivostokiin matkustajana.Auto toyota Hiace.Hyvät tiet,rekkaliikennettä paljon.Syytä huolehtia auton tankkauksesta.Matkat todella pitkiä.Yövyttiin tievarsi motelleissa.Hiljaisia.Klo 17-18 jälkeen ovat täynnä.Hieno matka,kesti 2kk.Tultiin Tuvan ja Khakassian kautta takaisin.
Bensakanisterin aion ottaa mukaan kaiken varata. Hyvä että tienvarsimotelleja löytyy.
Mielestäni epärealistisen pitkiä (=epämukavia) päiväetappeja nuo mainitut siivut jos on tarkoitus vetää yhdessä päivässä/väli. Matkan varrella lienee jotan nähtävää eli pysähdyksiä tulee, ruokailla täytynee ja muitakin taukoja ihan kropan kannalta tunnin-parin välein. Autoon kannattaa hankkia akkukäyttöinen jääkaappi. Ja aivan samoin kuin niitä maantierosvoilla pelottelijoita ei tarvitse täysin uskoa niin ei turvallisuusseikkoja tuolla vähätelläkään kannata. Epäilemättä tuon saman reitin on ajanut ja samoihin aikoihin ajelee moni muukin eli ei siinä sinänsä mitään. Vastaavan tyyppisiä porukkareissuja, joita edellinen kommentoija ehdotti, on tehtykin, mm. bussireissu Pikavuoro Bangkokiin, josta oli mielenkintoinen blogiseuranta joku vuosi sitten.
Onhan nuo päivämatkat aika pitkiä, mutta kaupunkien väliset etäisyydet asettavat omat rajoituksensa. Tuossa suunnitelmassani yleensä joka toinen päivä on ajelua aamusta iltaan ja joka toinen päivä pysytään paikallaan.
Pikavuoron seikkailuja olen seurannut alusta asti. Pikavuoron eteneminen oli nopeaa, eikö pysähdyksiä ollut vähemmän kuin omassa suunnitelmassani?
Suomalaisten tekemistä Trans-Siperian automatkoista en muista lukeneeni, mutta Pekka Salo teki kyseisen matkan moottoripyörällä vuonna 2004 (Vladivostokiin ja takaisin. Venäjällä kului 54 päivää ja kilometrejä kertyi 22 800.
Jos siitä mitään hyötyä olisi, niin tässä on yksi vahna reissu http://www.venajaseura.com/node/621
Oli tehty kun moottoritie Chita-Khabarovsk ei ole ollut vielä rakennettu.
Kiitoksia linkistä. Melko hurja oli Siperian osuus vielä vuonna 2003 Amurin valtatien ollessa vasta tekeillä.
”Pikavuoron eteneminen oli nopeaa, eikö pysähdyksiä ollut vähemmän kuin omassa suunnitelmassani?”
Saattaa olla, mutta heillä taisi kuski olla vähän niin kuin ”duunissa” eli matkustajien rooli oli nauttia reissusta ja kuskin homma oli ajaa ja huolehtia bussista. Sun tapauksessa kuskin, automekaanikon ja matkustajan rooli on samalla henkilöllä mikä tekee hommasta raskaamman ja ainakin se on hyvä tiedostaa kun puhutaan parin kuukauden reissusta.