Kävin kolmena päivänä patikoimassa syksyisessä Durmitorin kansallispuistossa.
Tässä penkillä Zabljak – Pluzine -tien varrella söin aamiaista. Aamulla pääsee hyvin sängystä ylös kun ei ole mitään syötävää jos ei käy kaupasta ostamassa.
Lauantaina lähtöpaikkani oli 23 km Zabljakista kohti Pluzinea.
Lunta oli jo hieman siellä täällä, vaikka päivälämpötila oli reilut 10 astetta.
En noussut jyrkempää polkua ylös, vaan valitsin loivemman reitin. Nousu oli silti raskasta ja sain pysähdellä huohottamaan.
Käännyin takaisin kun molemmilla puolilla alkoi olla satojen metrien pudotukset muutaman metrin päässä.
Näkymä vuorelta takaisin lähtöpaikalle.
Kiipesin tuonne vasemmanpuoleiselle vuorelle. Laskeutuessa polvea vihlaisi joitakin kertoja, mutta siitä ei jäänyt mitään pysyvämpää vaivaa. Selkä ei kipeytynyt pahemmin, joten päätin jatkaa patikointia seuraavana aamuna helpolla reitillä Mustan järven ympäri.
Vaihdoin kämppää Zabljakissa, koska edellisessä ei ollut omaa kylpyhuonetta. Tässä uudessa kämpässä (Golubovic Apartments) olikin patterilämmityksen sijaan vain kamina, jonka avulla en saanut sisälämpötilaa nostettua kuin 15-17 asteeseen. Nukuin kuitenkin hyvin vaatteet päällä parin peiton alla.
Sunnuntaina aamupäivällä kävin kiertämässä Crno Jazero -järven. Tämän olin tehnyt myös keväällä, mutta kiersin nyt vastapäivään ja maisemat olivat ruskan ansiosta näyttävämmät.
Aluksi oli täysin pilvistä, mutta ilma kirkastui 5,5 km patikoinnin aikana.
Kuvasin Durmitorin kansallispuistosta myös kahden minuutin HD-videon.
Taustamusiikki: ”Impact Prelude” Kevin MacLeod (incompetech.com). Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/.
On sulla ”pikkusen”paremmat patikointi maisemat ja kelit!
Kiitos sulle näistä Montenegro-kuvista ja infoista täällä. Mä hekumoin täällä vähän väliä. Menen kesällä Montenegroon.