Kävin Tbilisissä myöhään illalla katsomassa vuonna 2002 rakennettua 101 metriä korkeaa Pyhän kolminaisuuden katedraalia. Sisälle katedraaliin päässyt myöhäisen ajankohdan vuoksi, mutta näinpä jotakin muuta. Kävelyreittini sinne meni presidentinpalatsin ohi ja presidentin auto palatsiin kirkolta palatessani. Ei autossa lukenut, että tässä menee presidentti, vaan massiivisista turvatoimista päättelin, vartijoita oli satojen metrien matkalla, ja he pysäyttivät minut.
Kipusin vanhastakaupungista vuoren rinteelle, aina 34 m korkealle Äiti Georgia-patsaalle ja Narikali-linnoitukselle asti. Äiti Georgia tarjoaa vieraille viiniä ja vihollisille miekkaa.
Näkymä Narikala-linnoituksen luota kohti Mtkvari-jokea. Vasemmalla näkyy lasikatteinen Rauhan silta, oikealla ylhäällä Pyhän kolminaisuuden katedraali. Jos klikkaat kuvan isommaksi, näet vasemmalla ylhäällä presidentinlinnan lasikupoleineen.
Rustaveli-kadun epävirallisella torilla Tiedeakatemian edustalla myytiin muun muassa sarvia, joita kuulemma käytetään oluen juomiseen. Ei juomasarvia kyllä sattunut silmään ulkoilmabaarialueen läpi kävellessäni, ihan tavallisia tuoppeja näkyi.
Neuvostoliiton aikaiset symbolit on korvattu Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen patsaalla Vapauden aukiolla pääkatu Rustavelin päässä.
Georgia muistuttaa minusta paljon Venäjää, mutta georgian kielen hauskannäköinen kirjoitusasu (Georgia = ქართული ენა) ihan omine aakkosineen varmistaa ettei kuvittele olevansa Venäjällä.
Osa kadunnimistä on vain georgiaksi ja osassa kaduista nimikilvet puuttuvat kokonaan, joten kartan mukaan kävely on hieman haasteellista.
Nykyään englannin kieli on korvannut kouluissa venäjän ensimmäisenä vieraana kielenä, mutta kyllä minua on täällä aina ymmärretty kun olen puhunut venäjää.
Matka Suomesta Georgiaan, maahan no 49
Lensin tällä Estonia Airin Saab 340:llä Helsingistä Tallinnaan. Pieni 33-paikkainen potkurikone piti melkoista meteliä, mutta eipä sitä kauan tarvinnut kuunnella, puolisen tuntia.
Tallinnasta Tbilisiin Estonian Air lensi tällä suihkarilla. Itsepalveluautomaatti arpoi minulle koneen huonoimman mahdollisen paikan eli viimeseltä riviltä, jossa istuimia ei pysty ollenkaan kallistamaan. Sain silti hieman nukuttuakin reilun kolmen tunnin lennon aikana.
Kone oli Tbilisissä noin 04:45, rajamuodollisuuksiin ei tuhraantunut aikaa, otin taksin hostellille ja pääsin nukkumaan kuuden maissa aamulla. Taksi maksoi 15 e eli melko kallista, mutta elämä on.
Lisää samasta aiheesta
Estonian Airin myötä on Helsingistä avautunut useita mielenkiintoisia matkakohteita sopuhinnoin.